Puutiaisaivokuume luultua vaarallisempi?

”Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä vuodenvaihteessa 2014-15. Halusin herättää keskustelua siitä, voisiko diagnostisoimatta jääneet TBE-tapaukset olla mukana aiheuttamassa lapsilla ja aikuisilla oppimis- ja muistihäiriöitä. Tätä kannattaisi jonkun hieman tutkia enemmän mielestäni.”

Puutiaisaivokuumerokotteen (TBE-rokote) tarpeellisuudesta nousee aika ajoin keskustelua (1). TBE-viruksen esiintyminen on paikallista ja riskialueilla, kuten Ahvenanmaalla vain 1-2 % puutiaisista kantaa virusta. Puutiaisten kokonaismäärä ja ihmisten oma käyttäytyminen luonnossa vaikuttavat kuitenkin tartuntariskiin ja lisäksi ihmisten riskinsietokyky vaihtelee. Rokotetarpeen määrittäminen ei aina ole kovin yksiselitteistä. Itävallassa, jossa taudin ilmaantuvuus ennen rokottamisia oli n. 8 potilasta/100 000 asukasta (monin verroin vähemmän kuin Ahvenanmaalla) ovat TBE-asiantuntijat ottaneet kannan, jonka mukaan Itävaltaan ei pitäisi matkustaa ilman TBE-rokotusta (2). TBE virusta esiintyy Ahvenanmaan ja Turunmaan saariston lisäksi endeemisenä Baltian maissa, joissa suomalaiset matkailevat paljon.

TBE-taudissa infektioiden todellinen määrä on todennäköisesti merkittävästi suurempi kuin diagnostisoitujen tapausten määrä, sillä monella tartunnan saaneella potilaalla tauti ei etene aivokuumeeksi ja jää siten diagnostisoimatta. Tämä voidaan päätellä vasta-aineiden esiintyvyydestä esim. Ahvenanmaalla ja TBE-taudin tunnetusta taudinkuvasta. Primaarivaihe on oirekuvaltaan epäspesifinen virustauti, ja potilaat eivät tässä vaiheessa useinkaan hakeudu hoitoon ja vaikka hakeutuisivatkin, lääkäri ei osaisi epäillä TBE-tautia syyksi.

Onko primaaristi vähäoireisten tapausten estäminen rokotuksilla sitten tarpeellista?. Aiheesta on lapsilla äskettäin tehty muutamia mielenkiintoisia tutkimuksia Ruotsissa. Kaikista loppuvuonna 2009 Tukholman yliopistosairaalaan päivystykseen neurologisin oirein hakeutuneista lapsista tutkittiin myös TBE serologia ja peräti 8 %:lla diagnostisoitiin TBE (3). Tavallisimmat TBE potilaiden oireet olivat päänsärky ja uupumus, joten lapsilla diagnostinen epäily kliinisen taudinmäärityksen pohjalta tuntuu varsin vaikealta. Näitä potilaita seurattiin pidempään ja havaittiin, että sairastettuun TBE virustautiin liittyi paljon pitkäaikaiskomplikaatioita, kuten käyttäytymisen ongelmaa ja hahmotushäiriöitä ja koulusta poissaoloja (4). Toinen merkittävä löydös oli, että korrelaatiota primaarioireiden ja myöhäisoireiden vakavuuden suhteen ei ollut (5). Tämä merkitsee, että lievä ja ehkä diagnostisoimattakin jäävä tauti voi silti aiheuttaa hankalia pitkäaikaisongelmia lapselle. Voisiko samoin olla aikuisilla?

Jukka Vakkila, LKT
Lastentautiopin dosentti
Lasten hematologian erikoislääkäri
Lähteet

  1. Peltola H. Rahastuksen makua rokotuksissa. Suomen Lääkärilehti. 2014, 69, 1452-3
  2. Kunze U. Is there a need for a travel vaccination against tick-borne encephalitis. Travel Med Infect Dis. 2008, 6, 380-3
  3. Sundin M, Hansson MEA, Engman M-L, Örvell C, Lindquist l, Wide K, Lidefelt K-J. Pediatric tick-borne infections of the central nervous system in an endemic region of Sweden: A prospective evaluation of clinical manifestations. Eur J Ped. 2012. 171, 347-52
  4. Engman M-L, Lindström K, Sallamba M, Herz C, Sundberg B, Hansson MEA, Lindquist L, Örvell C, Lidefelt K-J, Sundin M. One-year follow-up of tick-borne central nervous system infections in childhood. Ped Inf Dis J. 2012, 31, 570-4
  5. Fowler Å, Forsman L, Eriksson M, Wickström R. Tick-borne enchephalitis carries a high risk of incomplete recovery in children. J Ped. 2013, 163, 555-60

Ei kommentteja toistaiseksi.

Jätä kommentti

Viesti